Edellisessä blogissa käytiin läpi tärkeimpiä syitä betonin vaurioitumiselle rakennusten julkisivuissa ja parvekkeissa. Jotta vaurioita voidaan ennaltaehkäistä ja korjata oikeassa laajuudessa, on syytä ensin selvittää kuntotutkimuksen avulla betonin todellinen laatu ja kunto.
Miksi kuntotutkimus kannattaa teettää?
Kuntotutkimus on kaiken korjaussuunnittelun perusta. Kokenut ja pätevä kuntotutkija pystyy arvioimaan betonin kuntoa rajallisesti silmämääräisestikin, mutta ainoa tapa saada selville todellinen tilanne on teettää kattava kuntotutkimus. Sen avulla saadaan tarkkaa tietoa betonin laadusta ja mahdollisista vaurioista.
Oikeaoppisesti tehdyn kuntotutkimuksen tiedon valossa remontin mitoittaminen on helpompaa ja vältytään kalliilta yli- ja alikorjaamiselta. Asianmukaiseen kuntotutkimukseen investointi ei ole hukkaan heitettyä rahaa, vaan se maksaa itsensä usein moninkertaisesti takaisin, sillä sen avulla rakenteille osataan suunnitella ja toteuttaa oikeat korjaus- tai suojaustoimenpiteet sekä määritellä näille aikataulu.
Timanttiporattavien näytteiden vähimmäismäärälle on olemassa oma laskentakaavake. Poranäytteiden määrään vaikuttaa muun muassa erilaisten betonisten julkisivuelementtityyppien määrä, rakennuksen porrashuoneiden ja kerrosten lukumäärä sekä parvekkeiden lukumäärä.
Timanttipora ankkuroidaan seinään näytteenottoa varten. Timanttiporaamalla otetuista näytteistä osa lähetetään betonilaboratorioon tutkimuksiin. Kaikille poranäytteille tehdään indikaattoritesti, jolla selvitetään betonin karbonatisoitumissyvyys.
Miten kuntotutkimus toteutetaan?
Kuntotutkimuksessa määritellään kohdekohtaisesti vaadittavien näytteiden määrä ja laatu, minkä jälkeen tehdään suunnitelma näytteidenottopaikoista sekä päätetään tarvittavien laboratoriotutkimusten määrästä ja laadusta.
Kenttätutkimuksissa näytteet porataan timanttiporalla ja lähetetään ulkopuoliseen betonilaboratorioon tutkittavaksi.
Lisäksi betonirakenteita mitataan paikan päällä peitepaksuusmittarilla, jonka avulla voidaan määritellä, kuinka syvällä betonin raudoitteet ovat. Porattuihin näytekappaleisiin tehdään pH-indikaattoritesti, joka paljastaa, kuinka syvälle betonin karbonatisoituminen on edennyt. Nämä tiedot yhdistämällä voidaan määritellä, kuinka suuri osa betonin teräksistä on ruosteessa. Lisäksi kohteessa toteutetaan muita tutkimuksia, kuten vasaroimistestejä, joilla saadaan myös viitteitä betonin kunnosta ja vaurioiden laajuudesta. Lisäksi kuntotutkimuksen yhteydessä tutkitaan aina silmämääräisesti julkisivuun liittyvät rakenteet kuten ikkunat ja vesikatto.
Mitä tutkimuksesta saadaan selville?
On suorastaan hämmästyttävää, kuinka paljon eri laboratoriotutkimuksilla saadaan tietoa betonin
kunnosta. Kaikkein syvällisin tieto saadaan ohuthietutkimuksella, jossa porakappaleesta hiotaan 0,02 mm ohut, läpinäkyvä “leike”, jota tutkitaan polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthietutkimuksella saadaan tarkkaa tietoa betonin koostumuksesta, mahdollisista laatupuutteista ja pystytään havaitsemaan jo alkava pakkasrapautuminen sekä muut mahdolliset vauriomekanismit. Pintahietutkimuksessa puolestaan tasaiseksi hiottua betoninäytekappaletta tarkastellaan stereomikroskoopilla ja sen avulla pystytään arvioimaan betonin laatua ja havaitsemaan jo pidemmälle edenneitä betonin kuntoa heikentäviä rapautumisvaurioita. Ohut- ja pintahietutkimusten pohjalta voidaan tehdä arvioita esimerkiksi rakenteiden korjattavuudesta, jäljellä olevasta käyttöiästä sekä betonin pakkasenkestävyydestä. Ohuthietutkimus soveltuu myös rappausten ja tiilimuurausten kunnon tutkimiseen.
Kaikista poranäytteistä tutkitaan betonin karbonatisoitumissyvyys. Ph-indikaattorilla käsitellyn, violetiksi värjäytyvän betonin emäksisyys suojaa teräksiä korroosiolta, harmaaksi jäävä betoni puolestaan ei enää suojaa teräksiä ruostumiselta.
Miten tuloksista raportoidaan?
Kun kenttätutkimukset on tehty raportti valmistuu keskimäärin kuudessa – kahdeksassa viikossa. Raportti sisältää yksityiskohtaista tietoa tutkitun kohteen rakenteiden kunnosta ja vaurioiden laadusta ja asteesta. Raportissa ehdotetaan vaihtoehtoisia korjaustapoja ja tuotetaan kevyt hankesuunnittelu, josta käy ilmi suositeltavat toimenpiteet. Tyypillisesti tutkimustulokset esitellään tutkijan toimesta tilaajalle, esimerkiksi taloyhtiön hallitukselle, ja näissä tutkimuksen esittelytilaisuukissa käydään usein vilkasta keskustelua havaituista vaurioista ja niiden eri korjausvaihtoehdoista.
Keneltä kuntotutkimus kannattaa tilata?
Suomen Betoniyhdistys, BY, on riippumaton betonin oikeaa käyttöä edistävä teknistieteellinen yhdistys, joka on mm. antanut tarkan ohjeistuksen siitä, miten rakennusten betonisia julkisivuja ja parvekerakenteita on tutkittava, jotta niiden kunnosta voidaan tehdä riittävän luotettavia johtopäätöksiä.
Kuntotutkimusta tilattaessa kannattaakin varmistaa, että yritys tarjoaa tutkimuksen näitä BY:n ohjeita noudattaen, ei soveltaen: kun näytteitä otetaan riittävä määrä ja tarvittavia laboratoriotutkimuksia tehdään riittävän kattavasti, ovat tulokset luotettavampia ja ne tarjoavat enemmän tietoa. Näin myös remontin mitoittaminen onnistuu varmemmin.
Me Julkisivukonsultointi JK:lla toteutamme julkisivujen kuntotutkimuksia kolmen vuosikymmenen tuomalla pitkällä kokemuksella ja Suomen Betoniyhdistyksen suositusten mukaisesti. Meiltä saat myös julkisivuremonttien suunnittelun, kilpailutuksen ja valvonnan samalta luukulta.
